Etsijät

Mä näin jo kaukaa kun hän saapui mun oven viereen

Ja sitoi hevosen puiseen kaiteeseen

Eikä hän peremmälle tullut, katseli siinä vain

Kun hänen vaatteet hain eteiseen

Hän sanoi elämä on lyhyt

Eikä hän ollut vielä löytänyt

Sitä mitä hän on etsinyt

Häl oli silmissänsä jano, ja vaikka mä näinkin sen

Otin hänet vierellein mun elämään

Ja siinä seistessäni viel kuulin, kun preeria kauemmas

Häntä kutsui tuonnemmaks etelään

Ja elämä on lyhyt

Eikä hän ollut vielä löytänyt

Sitä mitä hän on etsinyt

Ennen kuin nousi ratsuillensa, laski käden poskellein

Ja kysyi, "Oi tyttösein mua ootathan?"

Ja vaikka sydämeni viel toivo, järkeni ennusti

On tuol joku vielä varmasti mun kaltaista ilman

Mä sanoin elämä on lyhyt

Enkä mä oottaa enää pystynyt

Päivä laskee, pian lähden nyt

Niin lähti hän ja rakkautensa vei kauas mukanaan

Rinnan alla suurempaan maailmaan

Mä siinä lakaisin kuistin ja oven auki jätin toiselle

Etsijälle uudelle, joka jo kotiin kaipaa

Mä mietin elämä on lyhyt

Mut onko vielä koskaan kukaan löytänyt

Sitä mitä hän on etsinyt