Lyrics
Herään aamust katon omii käsii
Mietin onks tää todellist vai pelii jonka pelaan läpi
Ei sil välii mä vaan seuraan kässärii
Hoidan oman roolin ja odotan mun päättärii
Etin vikoja mut vika on mun päässäni
Tänne mä halusin mut nyt ku mä oon täälä nii
Ei tääkää kelpaa haluun extraa
Millon muistan elää jos aina vaan stressaan
Ne sanoo muista olla kiitollinen elämästä
Mä oon kiitollinen tästä vasta vuoden päästä
Tulevaisuus tuntuu hyvältä mun päässä
Mut tää hetki painaa sen takii en oo läsnä
Sitte suljen mielen puhelimee hetkeks
En oo vieres enää samal taval henges
En haluu kuulla todellista ajatusta
Mä piiloudun nettiin ja jätän kaiken keske
Aivosumu univaje
Mukana myös yks pahe etten tunne tätä painet
Unissani sain sen mikä hereillä o hukas
Siks nukun aina ku vaan saan luvan matkustaa sänkyyni sammumaan
Aamulla karjun taas ku emmä saanukkaa unta vaa huutaa
Nää ajatukset saa mut kunnolla lukkoo
Tää tunne tila tekis mieli tuopilla huuhtoo
Herään aamust katon omii käsii
Mietin onks tää todellist vai pelii jonka pelaan läpi
Ei sil välii mä vaan seuraan kässärii
Hoidan oman roolin ja odotan mun päättärii
Etin vikoja mut vika on mun päässäni
Tänne mä halusin mut nyt ku mä oon täälä nii
Ei tääkää kelpaa haluun extraa
Millon muistan elää jos aina vaan stressaan
Aina stressaa onks valtti jokast tilil tasa
Ettei leego linnaa tarvis aina alust asti kasaa
Mietin päässäni onks tää parast mihin pystytää
Joka puolel maailmaa jengi soihtuja sytyttää
Synnyttää kysymyksii jengin mielen tilasta
Joku leikkii rikasta se on mulle mielenvikasta
Sielunmaisemaa ku ite landel naisenkaa
Suurin ongelma et miten lapsii paimentaa
Haluun extraa haluun mäki suuria
Potkikaa vittuu koko sensuuri ja
Turhat ajatukset jotka pilaa moodia
Tää on raakaa elämää eikä mitään coolia
Samppanja duurii vaa monen viikon kuuria
Täs on tehty psyykken kans vitusti duunia
Et on jollai taval edes selvä järkine
Unelmat mun sydämeni särki
Herään aamust katon omii käsii
Mietin onks tää todellist vai pelii jonka pelaan läpi
Ei sil välii mä vaan seuraan kässärii
Hoidan oman roolin ja odotan mun päättärii
Etin vikoja mut vika on mun päässäni
Tänne mä halusin mut nyt ku mä oon täälä nii
Ei tääkää kelpaa haluun extraa
Millon muistan elää jos aina vaan stressaan
Written by: 219 osok, Jon Korhonen