Laitimmainen kerta

Olkoon viimeinen kerta, kun keksin vaatteen Tuulensuojan, perustan aatteen Kirjoitan kirjan tai kehitän lääkkeen Keksin pakkopaidan ja panssarilaivan Saa olla laitimmainen kerta Kun maalaan taulun, kauhon lapset uneen Huudan, "Miehet riviin", laitan luvut jonoon Keksin väkipyörän, keksin A:n ja O:n Keksin väkijuoman, sanon, "A ja O" ja uh Sanon itselleni, että hulluutta on monenmoista Mutta tuskin on toista, johon tätä voi verrata Puren omaa kättä, hakkaan poikki jalkaa Käsi sydämellä lupaan, etten koskaan enää tee Tahdistinta tai vedestä virtaa Tai polttomoottoria Halkaise atomia, yhdistä napoja En luo tai opeta käytöstapoja En luo, en opeta Ihminen on juurisyy, ja juuri siksi En enää yritä elää ihmisiksi Olkoon viimeinen kerta, kun rakennan sillan yli Tai tunnelin ali tai pyramidin Tai teen luonnostani havainnon ja siitä lain Teen lajistani kumppanin ja sitä nain Ihminen on juurisyy, ja juuri siksi En enää yritä elää ihmisiksi Menköön samaan romukoppaan Hyvät ja pahat, mittaamisen tavat Omat säästöt ja toisten rahat Saa olla laitimmainen kerta, kun esitän Että elän ja olen ja hengitän Ihminen on juurisyy, ja juuri siksi En enää yritä elää ihmisik-sik-siksi